tiistai 1. tammikuuta 2013

Luottamuksellinen kirje Elinkeinoelämän keskusliitolle

Hyvät veljet!

Kirjoitan teille uuden vuoden rakettien paukkuessa pelastaakseni hyvinvointiyhteiskunnan.

Mainio svengi teillä on ollut päällä, ei siinä mitään. Hyvin olette kansakunnan kriisitietoisuutta kasvattaneet. Alkaa jo olla kaikille selvää, että eläkkeellejäämisikää pitää korottaa. Myös nuorten pitää valmistua nopeammin ja kotiäitien palata hiekkalaatikoilta organisaatiokaavioihin. Häkämies jo ehti ehdottaa työviikon pidentämistä ja Kokkila palkkojen alentamista. Vattin Vartiainen komppasi ikääntyvien erityiskohtelulla. Mainioita ajatuksia kaikki! Ettehän unohda työttömyysturvan kannustavuuden lisäämistä, eli heikentämistä?

Mutta minuun.

Haluaisin puhua ongelmastani, joka on uuden ajattelun kohdistuminen henkilööni. Palkanmaksajani on lähettänyt kutsun tiedotustilaisuuteen heti vuodenvaihteen jälkeen. Aihetta en tiedä, mutta se lienee yrityksen tervehdyttäminen, eli minun ja monen muun irtisanominen. Ei siinä mitään. Maailma on iso paikka ja täynnä mahdollisuuksia. Pitää ajatella positiivisesti. Ongelman aiheuttaa ikäni. En enää kuulu kuranttiin työvoimaan. Pitäisi jatkaa seitsemänkymppiseksi, noin yleensä, muttei missään, noin erityisesti. Pohdin ristiriitaa pitkään ennen kuin keksin ratkaisun.

Tulen teille töihin!

Puhutaan suoraan kuin veli veljelle. Realiteetit tunnustaen en ahnehdi. EK:n johtajien keskipalkka kelpaa minulle aluksi hyvin. Keskimääräiseen eläkeikään keskikultaisella kädenpuristuksella tyydyn myös. Jos vaikka golfosake sitten kuitenkin eläkkeelle lähtiessä?

Miksi minut palkkaatte?

Koska minulla on ideoita! Lisäksi tunnen duunareiden aivoitukset. Olenhan vielä hetken yksi heistä, ja osaan siksi puhua heille teitä paremmin. Mutta puhutaan me ensin keskenämme. Vaikka kuinka julkisesti paukuttaisimme työnteon lisäämisestä ja kustannusten leikkaamisesta, tunnustetaan reilusti, etteivät ne yksin riitä. Talous päinvastoin sukeltaa, jos vain eliitillä on varaa tai aikaa ostaa tuotteita ja palveluja. Vaikka palkkaisimme kymmenen vartijaa vuoden jokaisena päivänä hajottamaan mellakoita, ei sillä taloutta pelasteta. Pitää keksiä uusia tapoja tehdä uusia asioita. Niiden keksiminen on etujoukon, eli meidän johtajien, varsinainen tehtävä. Eihän johtajaksi muuten pääsisikään. Eikä meidän palkoillemme.

Nykyiset toiveemme ovat oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä. Miksemme vapaassa Suomessa unelmoisi kunnolla? Miksemme edes keskenämme puhuisi selvää suomea?

Palautetaan orjuus!

Sanaa orjuus emme tietysti palauta negatiivisten konnotaatioiden takia. Minulle ja monelle muulle tulee orjuudesta mieleen puuvillaplantaasi, lihava valkoinen mies hakkaamassa harteikkaita mustia miehiä kepeillä julmasti henkihieveriin. Pari persua syttyy, muut kahvahtavat. Keksimme saneerausten, rakenteiden uudistamisen, painopistealueiden ja reunaehtojen hengessä paremman ilmaisun, kunhan tahtotilamme on oikea. Jos sallitte huumorin.

Itse asiahan on mitä kannatettavin. Kansalaiset on saatava tarkastelemaan sitä ennakkoluulottomasti. Orjuus tarjoaa paitsi kuria ja järjestystä, myös tukea ja turvaa orjalle itselleen. Argumentti ei näinä identiteetin etsimisen aikoina ole ollenkaan vähäpätöinen. Tiedämmehän kokemuksesta, että kaikille julkisille hyödykkeille, oli sitten kyse yleisistä puistoista, joukkoliikennevälineistä tai vaikkapa kaupunkipyöristä, tapaa käydä huonosti, ellei kukaan vastaa niiden hoidosta. Ei ihminen, siis resurssi, ole sen kummoisempi tavara. Nykyjärjestelmässä, jos olemme hieman itsekriittisiä, työn tekijä tapaa jäädä heitteille, koska ostamme häneltä vain suoritteen ja ulkoistamme kaiken muun. Orjataloudessa on toisin, omistaja vastaa. Ja kun omistaja vastaa, hänellä on kaikki syy huolehtia orjansa kaikinpuoleisesta hyvinvoinnista, tuottavuudesta ja vaihtoarvosta.

Orjuudesta koituu näin myös kustannuksia. Joudumme huolehtimaan orjien kouluttamisesta, heidän terveydestään, heidän lapsistaan ja tuottamattomaksi käyneiden orjen vanhenemisesta. Kustannuksia voidaan kuitenkin kompensoida. Erityisen monilapsisissa perheissä voisimme kokeilla esimerkikisi rajoitettua lapsityövoiman käyttöä. Sääntöä siitä lienee ainakin aluksi epäviisasta tehdä.

Uskon kuitenkin kaikkiaan, että työmarkkinoiden lisääntyvän ennakoitavuuden ansiosta hyödyt voittavat haitat. Palkasta tai työajasta meidän ei enää tarvitse neuvotella vaan voimme keskittyä täydellisesti tärkeimpään, osakkeenomistajien hyödyn maksimointiin.

Orjatalouteen ei tietenkään siirrytä poliitikkojen päätöksellä tai työmarkkinajärjestöjen sopimuksella. Orjuuden pitää olla kunkin yksilön, tai alaikäisen osalta hänen holhoojansa, vapaa valinta. Kun onnistumme luomaan myönteisen ilmapiirin, uskon aluksi alempien yhteiskuntaluokkien, myöhemmin myös keskiluokan, tarttuvan ennakkoluulottomasti uuteen mahdollisuuteen. Tuloksena on järjestystä ja harmoniaa. Siinä missä uskovainen ottaa sydämeensä Jeesuksen, uuden ajan orja saa rauhan sielulleen valitsemalla työn.

Ellei näin jostain syystä kävisi, voimme lisätä orjuuden houkuttelevuutta karsimalla vaihtoehtoja. Erilaiset palkattomat harjoittelut, joissa työskentelee jo yli 300 000 kansalaista, ovat olleet hyvä alku. Vastaavia orjuudelle valmistavia urapolkuja on kehitettävä lisää, ennen kaikkea nuorisolle.

Kiinnostuitteko? Nykyisessä työssäni on kahden viikon irtisanomisaika. Sen jälkeen voin aloittaa palveluksessanne milloin haluatte!

Odotan innolla vuotta 2013 ja liittymistäni voittoisaan Team Finlandiin!

Kunnioittaen teidän,

Sisyfos Kivi

Kirjallisuutta:
Machiavelli, N. (1998). Ruhtinas. Karisto. (Alkuteos: Il principe, 1532)

2 kommenttia:

  1. Mainio kirjoitus vaikka itse oletan että ansiotöitä voinee lisätä jopa olennaisesti muutenkin kuin orjuuden palauttamisella. Mielessäni on erityisesti kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen yhteistyön ja työnjaon uusia muotoja kehittämällä. Siitä seuraisi muun ohessa todennäköisesti myös esim. EK:n ja vastaavien toimijoiden merkityksen vähentyminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siltä varalta, ettei EK tartu tarjoukseeni, varaudun selittämään tekstini satiiriksi ja olemaan kanssasi samaa mieltä.

      Poista