Näytetään tekstit, joissa on tunniste Leikkauksia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Leikkauksia. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Leikkauksia 15! Kari Suomalaisen jalanjäljissä

Helsingin Sanomien kuukausiliite kehotti helmikuussa lukijoita päivittämään pilapiirtäjäsuuruus Kari Suomalaisen poliittisia puolueita esittävät hahmot nykyaikaan.

Karin pilapiirrokset olivat minulle nuorena rakkaita. Lainasin kokoelmakirjoja kirjastosta siinä missä Tinttejä, Asterixeja ja Lucky Lukeja. Jäljittelin Karin kekkosia ja koivistoja yhtä lailla kuin Barksin ankkoja ja Hergén selkeän linjan tekniikkaa. Karin pilapiirrokset opettivat sisäpolitiikasta enemmän kuin historian ja yhteiskuntaopin tunnit, sillä ne tarjosivat elämyksiä. Kari tyypitteli puolueet lapselle ymmärrettävään muotoon. Kokoomus oli lihava sotilaskypäräinen pappi, demari langanlaiha haalarityömies, kepu tanakka, pussihousuinen maalaismies, kommunisti puliukko. Vaikka Kari oli intomielinen oikeistolainen, hänen hullunkuriset hahmonsa rakensivat mielestäni kansallista konsensusta. Eihän noin hellyttäviä hahmoja kukaan voinut vihata!

Graafisesti Kari on ylivertainen myöhempiinkin suomalaisiin pilapiirtäjiin verrattuna. Hänen konservatiivisuuttaan opin vierastamaan, mutta sisäistin samalla, että konservatiivi kuuluu olla, jos haluaa saada töitään julki ja kaupaksi. Uskon, että muutkin ovat suomettuneet. Kari kummittelee edelleen suomalaisessa pilapiirtämisessä. Sekä tekijät että tilaajat määrittävät suhteessa Kariin sen, millainen pilapiirroksen kuuluu olla. Tiedostaen tai tiedostamattaan. Vähän samaan tapaan kuin Aku Ankka oli pitkään vesiposteineen ja rahasäiliöineen monille sarjakuvan synonyymi.

Kuukausiliitteen tarkka tehtävänanto kuului seuraavasti: Millaiset piirroshahmot kuvaisivat puolueitamme? Millaisiksi Kari piirtäisi ne nyt? Sitten Karin aikojen naiset ovat vallanneet näkyvämpiä asemia politiikassa. Mille puolueille sopisivat nyt naishahmot? Entä millainen olisi uusien puolueidemme perussuomalaisten tai vihreiden symboli?

Otin haasteen innolla vastaan. Valitettavasti sain piirrokseni valmiiksi vasta tänään. "Oikeat vastaukset" sisältävä kuukausiliite ilmestyy jo ensi lauantaina, joten olin auttamatta myöhässä.

En kyllä keksinyt vastaustakaan. Olisin voinut yrittää tuunata Karin hienoja hahmoja nykyaikaan. Kokoomukselainen pappi olisi ollut ruskettunut himourheilija, demariduunarille olisi kertynyt muutama vuosirengas jne. En kokenut lähestymistapaa rehellisenä. Puolueilla on toki edelleen eronsa. Kun julkikuvaa hiukan raaputetaan, kokoomus on rikkaan asialla, SDP suosii rasvakouria, keskusta maataloutta jne.

Itse politiikan liikkuma-ala on kuitenkin supistunut globalisaation myötä dramaattisesti sitten Karin päivien. Markkinavoimista on tullut vanhan testamentin Jumalan kaltainen oikutteleva tyranni, jonka mielenliikkeitä kaikkien puolueiden on pyrittävä ennakoimaan. Jos vasemmisto voittaa vaalit, markkinat ahdistuvat ja pakottavat oikeistolaiseen politiikkaan. Vastaavasti oikeiston vaalivoitto rauhoittaa markkinoita ja mahdollistaa vasemmiston tavoitteiden toteuttamisen. Puolueiden toimijuuden laita on siis vähän niin ja näin.

Yritin Kaksinkertaiset samikset -piirroksessani tavoittaa tämän uuden asetelman. Äänestäjä on ymmällään. Kaikki puolueet, joita kuvassa edustavat niiden puheenjohtajat, vaikuttavat eroistaan huolimatta keskenään samanlaisilta, koska ne pyrkivät liikkuvien keskitien äänestäjien suosioon. Kuin vanhasta muistista ne pyrkivät edelleen myös esiintymään toimijoina, vaikka tietävätkin hyvin salaavansa äänestäjiltä kauhean totuuden.

Markkinavoimia oli muiden jumalien tavoin vaikea piirtää kuvaksi. Päädyin vähän pessimistiseen, levottomana hytisevään, kaikkialle lonkeroituvaan talouskasvaimeen, jonka hyvän- tai pahanlaatuisuudesta ei ole varmuutta. Puolueiden osa on tahdottomana palvella talouskasvainta, lausua ennalta käsikirjoittettuja loitsuja niin uskottavasti kuin suinkin.

Karin ajan itsenäisiä toimijoita on enää vaalimainoksissa ja huonoissa pilapiirroksissa.

torstai 2. elokuuta 2012

Leikkauksia 13: Hehkutus, suoritus, selitys

"Arvelinkin, että mitään huippu-uintia ei voi tulla, kun se satanenkaan ei kulkenut kovin hyvin."
"Valitettavasti alku oli mollivoittoinen. Siinä oli vähän puristusta ja lahkeen lepatusta."
"Puomi oli yhtä tärinää. Jännitin niin kovasti, että jätin yhden liikkeen pois, jotta en putoaisi. Kisa oli hauska, vaikka jännitys vähensi pisteitä. Tämä on ollut ihan ainutlaatuinn kokemus. Harmittaa, kun en saanut kuvaa Usain Boltista."
"Ihan hyvä sijoitus. Parempi kuin Sydneyssä (21 -> 20). Jäin valitettavasti pääjoukkoon. Sellaista tämä urheilu on, parhaat lähtivät irti."
"Kenttä oli supernopea. Sellaisella alustalla ei pärjätä, jos oma syöttö ei kulje."
"Olen ollut mielestäni kisojen alla nousukunnossa, mutta suurelle yleisölle en pystynyt sitä näyttämään."
Tällaisia selityksiä urheilijamme ovat antaneet olympialaisissa. Epäilemättä kansakunnan tilasta huolestuneet yritysjohtajat ja poliitikot näkevät merkkejä elintason tuomasta yleisestä veltostumisesta. He ehdottanevat, että opintoja pitää nopeuttaa, työpäiviä pidentää, eläkeikää nostaa ja sosiaaliturvaa heikentää, jotta menneiden vuosikymmenten roti palaa.

Mutta olemmeko oikeasti veltostuneet?

Mielestäni emme.

Asiat ovat päinvastoin parhaalla mahdollisella tolalla. Potentiaaliset huippu-urheilijamme tekevät huippusuorituksiaan toisaalla; tutkimuslaboratorioissa, leikkaussaleissa, kouluissa, työpaikoillaan. Siellä missä pitääkin. Miksi huippukirugiksi kykenevä nuori olisi lapsellisen kiinnostunut siitä, montako metriä keppi lentää tai ukko pomppii, jos hän voi tehdä todellisia palveluksia yhteisölleen ja elämälleen?

tiistai 30. elokuuta 2011

tiistai 3. elokuuta 2010

Leikkauksia 9!

Viisaammat pohtivat tapaa merkitä ydinhaudat jälkeemme tulevia lajeja varten. Oma ehdotukseni on tässä:

perjantai 12. maaliskuuta 2010

Leikkauksia 8! Ydinvoimailemalla Suomi nousuun?



Piti saada työpaikkoja ja halpaa sähköä. Kepulaisille risupakettikin.

Pieni risupaketti taidettiin saada. Kovapalkkaisia töitä vain juristeille. Muut hommat menivät EU-maiden kieli- ja lukutaidottomalle jämäjoukolle, joka kilpailuttajien kantaisää, Sulo Viléniä, siteeraten saatiin tänne halvalla (ks. Nieminen). Sähköä laitos ei tuota vielä pitkään aikaan. Sellu- ja paperitehtaat ennätetään siihen mennessä siirtää säteilyltä turvaan.

Vanhatestamentillinen päätös fiaskolle olisi purkaa koko Baabelin torni ja tuomita syylliset ankarimman mukaan.

Suomen päättäjien ja Helsingin Sanomien päätoimittajan Janne Virkkusen johtopäätös on kuitenkin myöntää lisää lupia. Mahdollisesti jopa kolme, voimalaitosteknologian biodiversiteetin turvaamiseksi kukin eri toimittajalle. (ks. Virkkunen)

perjantai 11. joulukuuta 2009

Leikkauksia 6!



Ammattiyhdistysliike torpedoi kaikkein huono-osaisimpien aseman kohentamisen vaatimalla perusturvan koplaamista ansioturvaan. Poliittinen vasemmisto on täysin sekaisin. SDP:n työläistaustainen kansanedustaja Valto Koski peruu äkisti perusturvan korottamista vaativan lakialoitteensa, ja inhimillisimmät demarit lipeävät Erkki Tuomiojan johdolla Ei riitä! -kampanjaan, joka ajaa 120 euron kuukausikorotusta perusturvaan.

Mainostoimisto Bobin "paviaaneilla" olisi nyt ainutlaatuisen propagandatempun paikka. EK voisi julistaa päivän mittaisen yleisen työsulun kaikkein huono-osaisimpien aseman kohentamisesi. Syntyisi todennäköisesti valtava kansanliike, johon suurin osa ay-liikkeen rivijäsenistäkin liittyisi vastoin johtajiensa toivomusta. Kun työnantaja ja oikeisto hoitaisivat prekaarien asiat kuntoon kokonaan ohi nolatun ay-liikkeen, ei ajatus Sauli Niinistöstä työväen presidenttinäkään enää kuulosta absurdilta huumorilta.

Ei riitä! -kampanjaan voi muuten liittyä täältä.

Lähteet:
A-zoom. (27.11.2009). YLE TV1. http://areena.yle.fi/video/581717
Pohjanpalo, O. (3.12.2009). Työttömän päiväraha ei nouse. Helsingin Sanomat.
Hillamo, H. & Hiila, H. (4.12.2009). Sata-komitean ei annettu auttaa huono-osaisia.
http://www.tuomioja.org/ (Kirjoitus: Perusturvan parantaminen vaatii kaikkien yhteistä tahtoa)

lauantai 28. marraskuuta 2009

Leikkauksia 5!


Hupia taas. Ja kunnei itsellä leikkaa, pihistellään fiksummilta.

Alkuperäinen välähdys Osmo Soininvaaran blogissa: http://www.soininvaara.fi/2009/11/20/myykaa-heti/.

(Anteeksi korealaisilta, joilla kait vielä menee hyvin.)

perjantai 13. marraskuuta 2009

Leikkauksia 4!


Ylen MOT-ohjelma käsitteli 2.11. työttömien palkatonta työtä ja kouluttamista.

Ohjelmassa arvioitiin, että ilmaista työharjoittelua teki viime vuonna 320000 ihmistä, kun laskettiin yhteen ammattikorkeakoululaiset, ammattikoululaiset, työvoimapoliittisen ammatillisen aikuiskoulutuksen kautta harjoittelevat sekä työllistämistuella tai työmarkkinatuella harjoittelevat.

Hurja luku, jonka arvelin nostavan valtavan myrskyn tiedotusvälineissä. Keskustelua käytiin kuitenkin lähjinnä vain ohjelman omilla sivuilla. Sikainfluenssa ja verotiedot kiinnostivat mediaa enemmän kuin orjuuden rantautuminen suomalaiseen arkeen.

perjantai 30. lokakuuta 2009