lauantai 1. helmikuuta 2014

Vastarintaa!

Vakuutan: en saa sponsorituloja Docpoint-festivaaleilta. Mainostan intohimosta.

Iranilaissyntyisten Riahin veljesten riemukas dokumentti väkivallattomasta kansalaisaktivismista Everyday Rebellion on todellinen helmi, älykäs ja hauska. Esiin eivät tunge uutispätkistä tutut nyrkit pystyssä heiluvat tosikot vaan välkymmät, hauskemmat ja aikaansaavammat tyypit.

Jos kuulut laillani niihin, jotka haluaisivat parantaa maailmaa, mutteivät keksi miten, katso tämä. Elokuvan ympäri maailmaa kootut aktivistit eivät sorru väki- tai ilkivaltaan. Plakaattejakin heilutetaan maltillisesti. Elokuvan jälkeen et todennäköisesti edelleenkään tiedä mitä tarttis tehdä, mutta olet saanut hyviä vinkkejä siitä, miten asioita voi edistää eri tavalla ajattelevia arvostaen.

Elokuva on tilaisuus nähdä vielä lauantaina 1.2.2014 klo 16 Maximissa ja sunnuntaina 2.2.2014 klo 17.30 Kinopalatsissa. Hurmaavat ohjaajat ovat paikalla. Ainakin tämän illan vilkasta yleisökeskustelua jaksoi elokuvan jälkeen seurata univelasta huolimatta.

Ellet pääse paikalle, tai jos haluat lisäannoksen, http://www.everydayrebellion.net -sivusto jatkaa siitä, mihin elokuva päättyy.

Oma varhaisempi kirjoitukseni myötä- ja vastavirtaan uimisesta:
Tottelin vain käskyä

2 kommenttia:

  1. Hei! Löysin blogisi ja olen iloinen huikeista kirjoituksistasi. Elämä on sinua vastoinkäymisistä huolimatta kypsyttänyt ja ihailen tuota aktiivisuutta työstää oman elämän juttuja. Tiedän enemmän ihmisestä, johon vähän tutustuin 80-90-lukujen aikoihin. Itsekin olen niin ollen keski-ikäistynyt, kahden kouluikäisen äiti, parikymmentä vuotta avioliitossa -heterosuhteessa-, soisin tämän instituution olevan avoin myös muille kuin heteroille. Autoilen, käyn lomilla etelässä lentäen. Julkis-hallinnollisen organisaation pätkätöissä olen saanut juoda katkeraa kalkkia, kunnes viime vuonna minut valittiin vakituiseen virkaan äänin 18-14. Asia on kuitenkin vielä avoin, koska toinen hakija valitti hallinto-oikeuteen pitäen itseään pätevämpänä ja väittäen, että koko valintaprosessi oli mennyt väärin. Joten teen toistaiseksi virkaani vt:nä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, vastoinkäymiseni ovat olleet varsin vähäisiä, ja kypsyyttä tekemisistäni on edelleen turha etsiä. Ellei kypsyyttä sitten ole se, että osaa vastata yhä useampaan kysymykseen: en tiedä. Tekstin syytäminen bittiavaruuteen on kuitenkin mukava tapa selvittää omia ajatuksia. Ja yhä vielä yllätyn ja ilahdun, kun joku lukee ja vaivautuu kommentoimaan.

      Varmaa leipää ei tosiaan taida olla tarjolla sen paremmin yksityisellä kuin julkisellakaan puolella. Puhumattakaan yrittäjästä, jonka tienisti on tunnetusti se epävarmin. Itse kärvistelen isosta konsernista ulkoistettuna pörssiyhtiössä, jonka bisnesidea on siirtää työt halpamaihin ja potkia meidät sitten pois. Pitäisi osata surra, mutta otan elämyksenä.

      Toivottavasti viranhaku päättyy kannaltasi myönteisesti ja saat tehdä töitä, joita oikeasti haluat. Kaikissa tapauksissa on mukavaa tietää, että elämäsi on muuten kunnossa. Työ on tärkeää, mutta kuitenkin vain osa elämää.

      Kaikkea hyvää sinulle ja lähimmillesi!

      Poista