Valittaisiin eduskunta, kunnan- ja aluevaltuustot raskaan ja kalliin vaalitoimituksen sijaan arpomalla jäsenet kaikkien suostumuksensa antaneiden täysi-ikäisten oikeustoimikelpoisten kansalaisten keskuudesta. Saisimme tietyn virhemarginaalin rajoissa yhtä edustavan otoksen yhteiskunnassa tietyllä hetkellä vallitsevista aatesuunnista kuin nykytavallakin. Arvonta voitaisiin järjestää puoli vuotta tai vuosi ennen toimikauden alkua, minkä jälkeen valituille järjestettäisiin intensiivinen perehdytys tulevaan työtehtävään ja myös mahdollisuus tiimiytyä kollegoiden kanssa.
Edut nykyiseen vaalisirkukseen verrattuna olisivat ilmeiset:
- Vaalirahaa säästyisi tärkeämpään, eivätkä rikkaat enää etuilisi lompakolla.
- Nukkuvien puolue saisi edustuksen.
- Vaalivilpin mahdollisuus käytännössä poistuisi. Tarvittaisiin vain iso lottomylly ja pari virallista valvojaa. (Vientituote esim. Venäjälle?)
- Ja tärkein: luonnevikaisten pyrkyreiden osuus päättäjistä vähenisi. Heidän sijastaan valituiksi tulisi "tavallisia" kansalaisia, jotka eivät koskaan ole valtaa hamunneet: edustavasti introvertteja, ekstroverttejä, naisia, miehiä, nuoria, vanhoja, rikkaita, köyhiä jne.
En usko. Nykysysteemissäkin päättäjiä tukevat virkahenkilöt ja avustajat. Jos katsoo ajassa taaksepäin ministerejä ja heidän koulutustaan tehtäviinsä, juuri sattumanvaraisemmin ei voisi mennä? Valtatyhjiöitä voisi syntyä, kuten ennen vanhaan, jos itsevaltiaaksi geeniarpajaisissa päätyi edellisen kunkun vesa, jota ei vähempää kiinnostanut. Mutta silti, aitojen joukkuepelaajien määrän lisääntyminen korvaisi puutteen?
Sillä: jos ja kun politiikka on joukkuepeliä, luettele ensin kaikki nykyiseen ja menneisiin eduskuntiin valitut urheilijaedustajat. Sen jälkeen, luettele joukkueurheilijat. Ei montaa?
Presidentin, jos sellaista jatkossakin tarvitaan, osalta virhemarginaali voisi tosin olla turhan suuri...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti