torstai 22. huhtikuuta 2010

Kansa bloggaa - Google kertoo

Uuden työn opettelu vaatii nyt ajan, jonka aiemmin bloggasin. Onneksi tärkein tuntuukin tulleen puolessa vuodessa sanotuksi. Tahti harvennee siis syystäkin.

Tyystin en lopeta. Viimeistään syksyllä saatan yltyä kaupittelemaan työaiheista viihdepläjäystäni, jos vain saan sen valmiiksi.

Juuri nyt mielisin tulikivenkatkuilla ydinvoimasta, mutta suutuksissaanhan ei kannata kirjoittaa. Tulee sanotuksi asioita, joita ei oikeasti tarkoita.

Tutkin sen sijaan mitä Google Analytics kertoo blogistani. Tämän mainion ilmaisohjelman voit milloin tahansa liittää myös omaan sivustoosi.
Aloitin bloggaamisen syyskuun puolivälissä 2009. Osin tein sen terapiamielessä, mutta myös koska työttömyyteen keskeytyneen opinnäytteen aihiot tuntui mielekkältä saattaa edes jotenkin julki. Tämä blogini kestävin sisältö löytyy jäsenneltynä oikean palstan Kootut työjutut -banneria klikkaamalla. Kuluvan vuoden aikana olen kirjoitellut lähinnä alaviitteitä aiempaan tai aikalaishuomioita, välillä muustakin kuin tiukasti työstä.

Arvelin yksinpuhelevani. Työnhakuni (ja nyttemmin työntekoni) takia kirjoitan nimimerkillä, ja olen aika harvalle tutullekaan kertonut bloggaavani. Elämänkumppani moittii kirjoituksia myös pitkiksi ja vaikeiksi. "Kuka tuollaista jaksaa näytöltä lukea", hän ihmettelee.

Silloin tällöin joku on lukenut, ja jopa kommetoinut, mikä erityisesti ilahduttaa.

Google Analyticsin mukaan kävijöitä on syyskuun 15. päivästä huhtikuun 20:een ollut yhteensä 4752, joista 1434 on vieraillut vähintään kahdella sivulla. Vierailijoita on Suomen lisäksi tullut 33 muusta maasta. 167 kaupungista edustetuimmat ovat Helsinki, Oulu, Joensuu, Tampere ja Kauniainen.

Luettujen juttujen top 10 on seuraava:
  1. Miksi teemme työtä?
  2. Käytännön eloonjäämisohjeita
  3. Työttömän joulu
  4. Minä, laiskuri?
  5. Työn vallasta rahan valtaan?
  6. Kolmas valintamme: onko työ sisältö vai väline?
  7. Protestanttisen työetiikan synty
  8. Hidastamalla elämänhallintaan?
  9. Palikkatestissä
  10. Sain töitä
Omaan arkeen liitettävissä olevat tekstit tuntuvat odotetusti kiinnostavan eniten. Myös human interest tuonee ainakin blogilista.fi -sivustolta satunnaisia vierailijoita. Sen sijaan pilapiirrokset, jotka kuvittelin varsinaisiksi kevennyksiksi, ovat jääneet vähälle huomiolle. Tieto kannustaa pitämään kiinni nyt saamastani leipätyöstä.

Google Analytics paljastaa myös mistä on tultu. Suurin osa on saapunut suoraan, joko kirjoittamalla osoitteen selaimeensa tai suosikkien kautta. Kolmanneksi eniten tullaan Googlen kautta, neljäs ja viides sija menevät blogilista.fi- ja blogger.com -sivustoille. Niitä enemmän olen kuitenkin saanut vieraita ilmeisen suositusta taloudellinenriippumattomuus.com -blogista, jonka ylläpitäjää haluan kiittää, samoin kuin muitakin, jotka ovat sivustoltaan tarjonneet linkin blogiini. Sijoitusaiheisesta blogista saapuva liikenne myös hämmentää. Omaa alan tietämystäni kun kuvaa parhaiten se, että olisin jo myynyt lapsena saamani muutamat pörssiosakkeet veroilmoituksen tekemistä vaikeuttamasta, jos olisin tiennyt miten homma hoidetaan. Yritän kuitenkin terästäytyä.

Google Analytics kertoo hakukoneiden hakusanatkin. Kärjessä on sisyfos kivi eri versioinaan ja erittäin vaihtelevine kirjoitusasuineen. Monia hakuja on tehty myös protestanttiseen työetiikkaan viittaavilla ehdoilla, samoin eri henkilöiden nimillä. Suurin osa muistakin hakuehdoista osuu työn tematiikaan. Mukaan mahtuu kuitenkin muutama arvoituksellinen kummajainen. eino jutikkala sijoittaminen -ehdolla sivulle on päädytty peräti 55 kertaa. Yritin toistaa tätä hakua, mutten millään onnistunut saamaan tulosjoukkoon blogini osoitetta. Perille on jostain kummasta syystä onnistuttu pääsemään myös hakuehdoilla: vuodevaatteet pakkaseen, aineenvaihdunnan sairaudet, halpa lumilauta, keskeisperspektiivi, kitaransoiton ihanuus, pori ässät mediakuutio ja taloyhtiön saunatilan säännöt.

Palveluntarjoajien kärjessä on isoja toimijoita, kuten Elisa, Welho tai Oulun puhelinyhtiö. Muutamat sisäministeriön poliisiosaston kyläilyt lisäävät kihelmöivää vaaran tunnetta. Nuorisojärjestöjä harrastaessani puhelinkuuntelun piiriin pääsy olisi kasvattanut egon taivaisiin, mutta vieläkin illuusio omasta merkityksellisyydestä hivelee. Kävijöitä on myös muista jännittävistä paikoista, kuten eduskunnasta, Euroopan parlamentista, puolustus- ja valtiovarainministeriöistä, kirkkohallituksesta ja Harvardin yliopistosta.

Löydän vuorokausirytmissä muutamia lainalaisuuksia:
  • Uusi kirjoitus nostaa kävijämäärää hetkeksi, minkä jälkeen käynnit vähenevät vähitellen.
  • Viikonloppuina vieraillaan vähemmän kuin arkena (meillä bloggareilla on siis oikeaakin elämää). Harvat viikonloppuvieraat viipyvät toisaalta pidempään.
  • Juhlapyhien (joulu, pääsiäinen) aikaan on hiljaista.
  • Yöllä hiljenee, mutta pitkin päivää kävijämäärät pysyvät tasaisena. Pieni pudotus ajoittuu lounasaikaan ja työstä kotiutumiseen.
Kiinnostava kävijäpiikki osuu torstaille, 21.1.2010. Aamulehti.fi -verkkolehdessä huhuttiin tuolloin hallituksen esittävän eläkkeiden ja työttömyysturvan leikkaamista. Tuntematon ystävä oli lisännyt artikkelin keskusteluun blogini osoitteen. Kävijämäärät pysyivät koholla pitkään tuon tempauksen jälkeen ja ovat laskeneet vasta harventuneen kirjoitustahtini myötä.

Mikä harva tahti siis uuden työn, mutta myös perheen ja paranevien juoksusäiden takia jatkunee. Luen kuitenkin säännöllisesti kaikkiin jo oleviin kirjoituksiin tulevat kommentit, ja vastaan niihin aktiivisesti. Jatkan tietysti myös monien uuden harrastukseni myötä löytyneiden mainioiden blogien aktiivista seuraamista.

5 kommenttia:

  1. Voin antaa omalta osaltani selityksen siihen miksi olen blogiisi linkannut ja sitä luen. Ehkä se hälventää hämmennystäsi :)

    Olet pohtinut blogissasi paljon työn merkitystä. Kuten varmasti tiedät on oma tavoitteeni taloudellinen vapaus ja siten työstä irtautuminen. Pohdin itsekin usein mitä työ minulle merkitsee, miksi sitä teen ja kuinka voisin vähentää sen tekemistä siten, että voin käyttää enemmän aikaa itselle tärkeämpiin asioihin.

    Tätä kautta syntyy linkki blogisi kirjoituksiin. Ei niinkään, että tarjoasit varsinaista sijoitusasiaa - vaan ajatuksia, joita pitkäjänteinen sijoittaminen myöhemmin mahdollistaa.

    VastaaPoista
  2. Tämä lienee niitä epätodennäköisiä kohtaamisia, jotka internet mahdollistaa :)
    Olen puolestani seurannut kiinnostuksella sinun kirjoituksiasi niiltä osin kuin olen kuvitellut ymmärtäväni edes otsikon.

    Olen silti ollut hämmentynyt siitä liikenteen määrästä, joka blogisi kautta on tullut. Se on saanut minut pohtimaan sijoittamisen motiiveja yleisemminkin. Julkista kuvaa kiiluvasilmäisistä pelureista rolexeineen ja lamborghineineen lienee syytä vähintään tarkistaa. Yllättävän moni sympatiseerannee yhteistä ajatustamme oman ja läheistensä elämän turvaamisesta siinäkin tapauksessa, että saisimme potkut tai luvatut eläkkeet jäisivät saamatta. Varmaan olemme parempia työntekijöitäkin, jos työskentelemme muista syistä kuin ihan pakosta.

    En siie vastuullisemmin osaisi itsekään neuvoa. Olen viimein tarttunut suosittelemaasi Malkienin kirjaan. Sivulla 50 olen edelleen ihan kartalla...

    En muuten vastannut, kun kyselitte Saituri.org -nimimerkin kanssa ostohaluja yhteiselle kirjaprojektillenne. Vastaukseni on ehdoton ehkä. Substanssiosaamisen ja kirjallisen ilmaisun puolesta pystytte aivan varmasti saamaan aikaan hyvän teoksen. Haluaisin kuitenkin ennen ostopäätöstä nähdä esimerkiksi vaikka vain alustavan sisällysluettelon siitä, mitä tuleman pitää.

    VastaaPoista
  3. Tutkimusten mukaan valtaosalla suomalaisista sijoittajista on alle 10.000 euron sijoitusomaisuus. Olemme siis aivan samanlaisia työssäkäyviä kansalaisia kuin muutkin. Valtaväestön kuva sijoittajista onkin aivan vääristynyt. Meitä pidetään rikkaina riistokapitalisteina, joille ei mikään tulos riitä ja aina vain pitäisi tehdä kovempaa tulosta.

    Kun muutkin ihmiset ymmärtäisivät millaisia me todella olemme muuttuisi varmasti myös suhtautuminen sijoittajiin ja sijoittamiseen. Suuria sijoitusomaisuuksia on erittäin harvalla. Mutta he ovat ne, jotka paistattelevat lehtien otsikoissa ja kansikuvissa. Ei ihme, että kuva vääristyy.

    Tälle maalle olisi muutoinkin parempi vaihtoehto kotimainen kasvollinen omistus ulkomaisen omistajuuden sijaan. Sen sijaan Suomen verotuksella pyritään nykyään tekemään lähes kaikki, jotta kotimainen sijoittaminen olisi mahdollisimman tuottamatonta (vrt. verottomat osingot ulkomaisille tahoille vs. 19,6% verotus kotimaiselle omistajalle). Tavallista palkansaajaa tämä tuntuu miellyttävän enemmän. Tunnetusti kateus vie kalatkin järvestä.

    Toivon, että Malkielin kirja pitää sinut otteessaan. Sen luettuasi tiedät enemmän kuin suurin osa suomalaisista sijoittamisesta tietää. Se on mielestäni paras saatavilla oleva teos, joka perehdyttää sijoittamiseen mielenkiintoisella tavalla ja kattavasti. Luettuasi uskon, että myös oma katsontasi on muuttunut.

    Mitä tulee Saiturin kanssa aloittamaamme kirjaprojektiin, niin tulemme sen valmistumisen lähestyessä jakamaan kirjan sisällöstä makupaloja. Niiden avulla tulee kirjasta varmasti saamaan hyvän käsityksen onko se sellainen, että kiinnostaa omaan kirjahyllyyn hankkia.

    VastaaPoista
  4. Älykkäitä tekstejäsi luen ilolla, vaikka ne pitkiä ovatkin;)

    Googlen osumatarkkuus huvittaa. Miten voi maailman parhaaksi kehuttu hakukone ohjata ihmisiä juttuihin, joissa ei välttämättä esiinny edes hakulausekkeen sanoja? Sama ilmiö on myös omassa blogissani, Googlen kautta tullaan mitä merkillisimmillä hakusanoilla.

    Usko Googlen kaikkivoipaisuuteen siinä horjuu. Se on myös opettanut minulle lähdekriittisyyttä miltei kaiken suhteen, mitä Google hakutuloksiinsa tuo.

    VastaaPoista
  5. Kiitos pitkämielisyydestä :) Eräs blogien hyvä puoli on, että niihin voi ajatella itsestään "ulos" ne ajatukset, joita lähimmät eivät livenä jaksa kuulla.

    Googlen palveluita kyllä yleisesti ottaen ihailen. Monista sivuistoista tuntuu olevan helpompi löytää etsimäänsä Googlen avulla kuin sivujen omilla hakupalveluilla. Aikamoinen saavutus, kun perushaussa käytössä on vain yksi hakukenttä ja hakualueena koko kasvava internet. Löydetyn lähdekritiikistä Google ei meitä tietenkään vapauta.

    VastaaPoista